Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa luova tekeminen, maalaaminen, piirtäminen, kirjoittaminen, laulaminen, musiikki tai tanssi tuottaa näkyviin sisintämme: jokin sisällämme oleva pääsee näkyviin käsiemme tai kehomme kautta.
Luova toiminta ja taiteen tekeminen kuuluvat kaikille ja kaikki voivat osallistua taiteen tekemiseen, tekniikkaa ei tarvita, sitä tulee ajan myötä. Luovan toiminnan ja taiteen tekemisen kautta ihmisen herkkyys tulee kosketetuksi. Taiteella onkin kyky vastata ihmisen kärsimykseen. Luova työskentely ja taide tuo näkyväksi ja tietoon asioita ja kokemustiloja, jotka muuten jäävät huomiotta tai tulevat työnnetyksi syrjään. Taide on myös silta minun ja muun maailman ja toisten kanssa ja sen kautta voidaan rakentaa dialogia. Mitä ratkaisukeskeinen lähestymistapa oikein tarkoittaa taideterapiassa - mitkä ovat ratkaisukeskeisen taideterapian erityispiirteet? Ratkaisukeskeisen ajattelutavan ja ratkaisukeskeisen taideterapian erityispiirteitä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden: kaiken lähtökohtana on aina asiakkaan arvostaminen ja hänen kuunteleminen. Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija ja jokainen prosessi on erilainen, olemmehan kaikki erilaisia ja uniikkeja. Arvostaminen tarkoittaa toisen ihmisen maailmankuvan, ajattelutavan, arvojen, kokemusten ja elämäntilanteen kunnioittamista. Toisen arvostaminen toteutuu parhaiten kuuntelemalla. Terapeuttina antaudun itse ei-tietämisen tilaan, en tuputa kenellekään omia ennakkokäsityksiäni, ideoitani tai ajatuksiani, vaan siirrän ne taustalle. Saatan antaa asiakkaalle toimintaehdotuksia ja välitehtäviä, mutta vasta kun olen kuunnellut häntä tarpeeksi. Asiakkaalla on oikeus hylätä tai hyväksy ehdottamani toimintamalli. Asiakas tietää parhaiten oman tilanteensa ja myös ratkaisun siihen, vaikka sitä joudutaan ehkä etsimään tai siihen totuttelemaan pitkäänkin terapiassa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja menetelmä sai alkunsa Yhdysvalloissa. Uranuurtajana pidetään psykiatri Milton H. Ericksonia (1901-1980). Hänen tapansa työskennellä potilaiden kanssa herätti laajaa huomiota, sillä hänen menetelmänsä toimi. Erickson ei ollut jonkun yhden teorian välikappale. Ericksonille tärkeintä oli potilaan kuunteleminen: jokainen kohtaaminen oli hänelle ainutkertainen. Ericksonin suuri viisaus piili siinä, että hän piti kaikkia potilaitaan pohjimmiltaan terveinä ja oli vakuuttunut siitä, että jokaisella potilaalla on kykyjä, voimavaroja, viisautta ja taitoja päästä eteenpäin ongelmastaan. Ericksonin menetelmää alettiin soveltaa toisten psykoterapeuttien toimesta 1970-luvulta lukien. Sellaiset terapeutit kuten Steve de Shazer, Insoo Kim Berg ja monet muut kehittivät osaltaan ratkaisukeskeistä terapiasuuntausta. Suomessa ratkaisukeskeisen ajattelun pioneereja terapiatyössä ovat Ben Furman ja Tapani Ahola. Ratkaisukeskeisessä terapiassa pyritään ratkaisuihin, tavoitteisiin, muutoksiin, tarpeiden ja unelmien toteuttamiseen. Ratkaisukeskeinen menetelmä ei vello menneessä eikä pääpaino ole kunkin tilanteen aiheuttaneiden syyllisten etsimisessä. Asiakas toki saa avautua näistä seikoista terapiassa niin pitkään kuin se on hänen mielestään tarpeen. Syyttely ja syyllisten etsiminen johtaa usein kuitenkin sudenkuoppaan tai kierteeseen, joka ei johda mihinkään vaan päin vastoin saattaa pahentaa tilannetta. Ratkaisukeskeisessä terapiassa keskitytäänkin ennen kaikkea asiakkaan toiveikkuuteen, vahvuuksiin, onnistumisiin, näkökulman vaihtamisen taitoon ja konkreettiseen toimintaan. Terapeuttina en siis tarjoa tai tuputa ratkaisuja asiakkaalle vaan taideterapian aikana asiakas löytää tai oivaltaa yleensä itse ratkaisun ja toimintamallin ongelmaansa, tavoitteeseensa tai tarpeeseensa itse. Terapeuttina minun tehtävänä on oivalluttaa asiakasta ratkaisukeskeskeisten menetelmien, kysymysten ja luovan toiminnan avulla. Mitä muita keskeisiä piirteitä ratkaisukeskeinen taideterapia pitää sisällään ja miten se eroaa muista taideterapiasuuntauksista? Ratkaisukeskeinen taideterapia on tulevaisuuteen suuntautunutta ja tavoitteellista. Ongelmiin ei jäädä jumiin tai niihin vellomaan, vaan asiakas asettaa itselleen tavoitteen ja muutostoiveen, jota kohdin lähdetään yhdessä, vaikka vain pienin askelin. Huomioimme edistyksen ja selviytymisen joka kerta. Ratkaisukeskeinen taideterapia on voimaannuttavaa ja energisoivaa. Huomio kiinnitetään tosiaan edistysaskeliin ja liikahduksiin kohti unelmaa, tavoitetta ja muutostoivetta. Ratkaisukeskeisessä taideterapiaprosessissa on tavallista huomata, että ongelmiin on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja tai että tavoitteeseen tai unelmaan pääsemiseksi on monta vaihtoehtoista reittiä. Jokaisella on oma yksilöllinen elämänpolkunsa. Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa korostuu tasavertaisuus ja yhteistyö. Vuorovaikutus ja asiakkaan arvostaminen ovat keskeisiä ratkaisukeskeisessä taideterapiassa aivan kuin alussa kirjoitin. Terapeuttina kunnioitan asiakkaan tapaa toimia ja hänen arvomaailmaansa ja mikä on hänelle merkityksellistä. Minun tehtäväni on kuunnella sinua, sillä sinä tiedät parhaiten keinot päästä tavoitteeseesi. Sinä tiedät, mikä on sinulle parhaaksi. Terapeuttina toimin tukenasi, oivalluttajanasi ja tavoitteiden saavuttamisen suunnannäyttäjänä. Minun on myös tärkeää saada asiakkaalta palautetta, miten olen onnistunut työssäni. Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa pyritään irti jumeista, pattitilanteista kohti mahdollisuuksia ja asiakkaan toivomaa tulevaisuutta ja hänelle merkityksellistä elämää. Negatiiviset ajatukset ja puhe, syyttely, toisiin vertailu eivät yleensä vie eteen päin vaan tulee tunne, että ei päästä mihinkään ja vellotaan samassa katkerassa liemessä. Jos jokin ei toimi, kokeillaan jotain toista menetelmää ja jos se toimii, niin panostetaan siihen. Miltä kuulostaa? Ratkaisukeskeinen taideterapia tarkoittaa, että kaikessa tekemisessä on läsnä myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Aiempia epäonnistumisia tarkastellaan oppimiskokemuksina. Leikin ja huumorin avulla avataan uusia näkökulmia ja käsityksiä. Nauraminen on suotavaa! Asiakkaan voimavarat ja toiveikkuus sekä aiemmat onnistumiset ovat Ratkaisukeskeisen taideterapian keskiössä. Ihmisellä on yleensä tarvittavat voimavarat saada aikaan itselle tärkeät muutokset. Terapeuttina kuljen hänen rinnallaan. En hylkää sinua. Ratkaisukeskeisen taideterapian menetelmillä on monenlaisia mahdollisuuksia tuottaa muutosta ja nostaa esille uusia näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Luova toiminta paljastaa aina ihmisen sisintä. Se havahduttaa syvällisempään pohdintaan. Luovan toiminnan avulla voidaan visualisoida, konkretisoida ja elävöittää kokemuksia, tunteita ja ajatuksia, joita on muuten vaikea hahmottaa. Luovan toiminnan avulla voidaan nostaa esiin ihmisen todellisia tarinoita, hänen tarpeitaan ja toiveitaan ja tehdä näkymättömästä näkyvää. Luovassa toiminnassa on lupa leikitellä ja luoda virkistäviä skenaarioita. Villienkin ideoiden heittely on täysin mahdollista, joten uudenlaisten ratkaisumallien harjoittelu voi olla helpompaa taideterapiassa kuin jossakin muualla. Moni ajattelee, että luova toiminta ja taideterapia edellyttävät suuren määrän epävarmuuden sietokykyä, itsensä likoon laittamista ja häpeän sietokykyä ja epäilee onko minusta siihen. Taideterapiassa luova toiminta tapahtuu kuitenkin turvallisessa ympäristössä, jolloin toiminta voi havahduttaa kohti uutta suuntaa elämässä turvallisissa puitteissa. Ateljee Mignoniin voit aina tulla turvallisin mielin. Pidän sinusta huolta. Taide sanoittaa tunteita ja ajatuksia, se luo uusia kertomuksia ja uusia polkua elämään. Taide vahvistaa ja tukevoittaa, se havahduttaa havainnoimaan itseä ja ympäröivää todellisuutta. Keskeistä ratkaisukeskeisessä taideterapiassa on saada esille sitä, mikä on kullekin henkilölle erityistä, merkityksellistä ja hänen omaa elämäänsä rikastavaa, sitä, miten ihminen parhaiten johtaisi itseään kohti hänelle merkityksellistä elämää. Kaikki mitä luomme, kertoo jotain itsestämme. Maalaamisen, piirtämisen tanssin, kirjoittamisen, laulun ja musiikin avulla kehoon varastoituneet tunteet ja ajatukset tulevat näkyviin ja kuulolle. Taideterapiassa arjen kuormat saadaan harteilta ja vahvistetaan myötätuntoa ja armeliaisuutta itseä kohtaan, jolloin jokin sisällämme oleva pääsee näkyville. Olen sulle henkilökohtainen ja turvallinen terapeutti, joka vien sut sinne, minne haluat ja toivot polkusi vievän.
0 Kommentit
2/7/2023 0 Kommentit Batman ja pystyvyysusko2/7/2023 0 KOMMENTIT
Batman ja pystyvyysusko Pystyvyysusko on luottamusta itseen. Pystyvyysuskolla on suurempi vaikutus ihmisen onnistumisen kokemuksille ja selviytymiselle erilaisissa elämäntilanteissa kuin todellisilla kyvyillä, koulutuksella tai älykkyydellä. Ihmisellä, jolla on pystyvyyden kokemuksia, on luottamusta omiin kykyihin, mahdollisuuksiin ja onnistumisiin. Sisäiset esteet, epävarmuudet ja pelot voivat nakertaa pystyvyysuskoa toden teolla. Taideterapiassa koen, että yksi tärkeimmistä tehtävistäni on oivalluttaa asiakasta havaitsemaan omat kykynsä ja vahvuutensa, kannustaa ja rohkaista häntä ottamaan askeleita, vaikka vain lyhyitä, kohti omaa tavoitettaan ja näin lisätä asiakkaan luottamusta omaan pystyvyyteen. Palasin juuri tanssileiriltä, jossa meitä oli 17 innokasta tanssin harrastajaa ja rakastajaa sekä kolme opettajaa. Tulimme eri puolita Suomea aina Seinäjokea ja Outokumpua myöten. Lajeina oli jazz- tanssi, nykytanssi ja baletti. Tanssitunteja oli vähintään 4,5 tuntia päivässä - ihanaa, siitäkin huolimatta, että niksautin nilkkani, onneksi lievästi, heti ekana iltana matkalla kauppaa - ei haitannut menoa. Ikähaitari oli nuorista aikuisista eläkeikää lähestyviin. Harva taisi kaikkia kolmea lajia, jollain oli jonkin tanssilajin kokemusta useita vuosikymmeniä, yksi oli aloittanut tanssiharrastuksen vasta viime tammikuussa. Palaute oli onnellista ja voimauttavaa: kiitos oli upea viikko, väsynyt, mutta onnellinen, kiitos uusista lajituttavuuksista, kiitos ihanasta kokemuksesta ja ja elämyksistä, ehdottomasti ensi kesänä uudestaan, reporankana, mutta yhtään vähempi en olisi halunnut tanssia, kehomieli pulppuilee ilosta ja kiitollisuudesta… Ensi kesänä mennään uudestaan. Pystyvyysusko oli leirillä läsnä jokaisessa harjoituksessa ja lopun tanssiesityksissä. Miten omien rajojen rikkominen oli mahdollista? Varmasti ensiksikin rakkaus tanssiin, että teki sitä, mistä tykkää, oli keskeinen avain pystyvyyden kokemuksen syntymiselle. Toinen asia pystyvyyskokemuksen syntymiselle on yhdessä tekemisen imu. Yhteenkuuluvuus lisäsi psykologista turvallisuutta eli se, että yhdessä selviämme tunneista ja esityksestä vaikka monelle jokin tanssilajeista ja moni muuvi oli aluksi täysin outo ja vieras. Se, että kaveri on vieressä, että tuetaan toinen toistamme. Samassa veneessä olemisella ja tekemisellä on vaikutusta: jokainen voi vaikuttaa ei vain omaa suoritukseen, mutta myös toisen pystyvyysuskoon itseensä. Leirillä energia suuntautui, ei vain yhdessä tekemiseen, mutta myös yhdessä luomiseen ja oivaltamiseen. Oma osaaminen ei aina riitä ja tuntuu, että rajat tulevat vastaan, mutta jotenkin kummasti yhdessä tekemisen myötä rajat tulevat paljon huokoisemmiksi ja joustaviksi. Yhdessä tekemisen kautta myös oma motivaatio ja energiataso kasvavat. Tällaisten onnistumiskokemusten myötä pystyvyysusko vahvistuu, ihminen oivaltaa, että hänessä on ennen kokemattomia, piilossa olleita voimavaroja. Pystyvyyden kokemukset vahvistavat tulevaisuudessa yksilön rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin, käyttää omia vahvuuksia, vaikuttaa omaan elämäänsä ja löytää ratkaisuja pulmatilanteisiin. Pystyvyyden kokemus ruokkii sinnikkyyttä. Pystyvyyden kokemuksilla ja itsensä ylittämisellä on vahva yhteys. Tanssileirillä se tuli taas todistettua. Taideterapian ydintä on asiakkaan näkökulmien ja tietoisuuden avartaminen kohti pystyvyysuskoa. Taideterapiassa on erityisen tärkeää tuottaa asiakkaalle kokemus, että hän voi luottaa omiin kykyihinsä. Ohjauksessani se tapahtuu ensiksikin keskustelemalla asiakkaan aiemmista onnistumisen kokemuksista, mutta myös pohtimalla asiakkaan käsitystä itsestään itsenäisenä toimijana ja hänen suhdettaan toisiin ihmisiin, kokemuksiinsa ja käsityksiinsä. Toiseksi taideterapian etu ovat taiteen eri menetelmät, sillä pystyvyysuskoa on omiaan kasvattamaan pelkästää uusiin välineisiin ja menetelmiin tarttuminen ja kokeileminen, joka tapahtuu turvallisessa ympäristössä. Taideterapiassa ei tarvita aiempaa kokemusta taiteen, kirjoittamisen tai kuvien tekemisestä vaan minun tehtävänäni terapeuttina on oman luovan ja kannustavan asenteeni kautta kannustaa asiakasta kokeilemaan. Taideterapia on kerrassaan loistava menetelmä oivalluttaa asiakasta havaitsemaan omia voimavarojaan, jolloin hänen on helpompi havaita itse ratkaisu ongelmaansa, jolloin muutoksen, näkökulman vaihtamisen ja onnistumisen mahdollisuudet kasvavat. Tämän blogitekstin lopuksi en voi myöskään olla ajattelematta niitä neli- ja viisivuotiaita pikkupoikia, jotka pukevat Batmanin tai Hämähäkkimiehen asun päälleen ja jotka tietävät omaavansa piileviä kykyjä ja pystyvänsä rohkeisiin tekoihin. Lasten kyvystä levittää ympärilleen iloa, oivallusta, rohkeutta, onnellisuuden tunnetta, elämänjanoa ja kokeilunhalua voimme kaikki ottaa oppia. Oletko huomannut, että ihmisen oma mieli ja ajatusten kimarat ovat tavan takaa se suurin mahdollisuuksiin ja onnistumisiin tarttumisen jarru? Oma mieli tuppaa työntämään kapuloita rattaisiin, kun on kyse luottamisesta omaan osaamiseen ja omiin voimavaroihin.
28/4/2023 0 Kommentit Hiljaisuutta vapun korvallaHyvää vappua! Mikä olisikaan parempaa kuin vappu hiljaisuudessa!
Näin toivoo kolme henkilöä tuttavapiirissäni. Heillä on pitkät sairaslomat työuupumuksen vuoksi. Kaikki kolme ovat naisia, eri vuosikymmenillä. Kaipuu pysähtyä, palautua ja kuunnella itseään on konkretisoitunut työuupumukseen sairastumisen kautta. Kiireen tuntu ja jatkuva melu ympärillä on ollut pakko katkaista. Hiljaisuudesta on tullut välttämätöntä. Arto Pietikäinen kuvaa kirjassaan Joustava mieli, kuinka luonnollisena alkanut stressi ei ala tietyllä aikavälillä helpottua, vaan se muuttuu kamppailustressiksi. Toipuminen kamppailustressistä alkaa vasta kun ihminen kykenee hyväksymään tosiasiallisen tilansa ja oman uupumuksensa. Uupumuksessa onkin kaksi puolta Pietikäisen mukaan: ensiksikin itse uupumus ja toiseksi, se kuinka ihminen reagoi uupumukseen. Taistelu kamppailustressiä vastaan vie ihmisen ojasta allikkoon ja pahentaa tilannetta. Pietikäinen kuvaa tilannetta osuvasti oman kuopan kaivuuksi. Jokainen uupumuksen kanssa tuttavuutta tehnyt tunnistaa tuon kuopan kaivuun ja kuinka joskus se jatkuu ja jatkuu. Lopulta on kerta kaikkiaan pysähdyttävä ja katsottava silmästä silmään itseään, sitä sisäisesti vaativaa, itseään ruoskivaa, tuomitsevaa ja itsekriittistä henkilöä, joksi on muuttunut ja joka on kadottanut oman ihanuutensa. Hiljaisuus on tullut välttämättömäksi, jotta voi kohdata itsensä. Taideterapiassa työskentely hiljaisuudessa on palkitsevaa, se on juurikin antautumista aistimaan, kokemaan ja havainnoimaan omia tunnekokemuksia ja ajatuksia. Nessut ovat välillä tarpeen ja se on ihan ok! Kokemuksen kautta olen huomannut hiljaisen työskentelytavan toimivaksi, jotta ihmisellä on aikaa ja tilaa asettua oman itsensä äärelle ilman hälinää. Keskustelulle voi sitten varata oman aikansa varsinkin kun työskennellään ryhmässä. Turvallinen kokemus siitä, että en ole uupumukseni kanssa yksin ja että selviän on ratkaisukeskeisen taideterapian perusta. Taiteen tekemisen kautta onnistumis- ja hallintakokemus eli minäpystyvyys ja itsensä ylittäminen ja mahdollisuus avautua flow-kokemukseen ja iloon ovat jokaiselle saavutettavissa olevia kokemustiloja. Nämä kokemukset kantavat tulevaisuuteen ja itselle arvokkaaseen elämään. Kokemus itsestä toimijana, tuntevana ja ajattelevana yksilönä, omista arvoista ja kyvyistä tuo taiteen tekemisen kautta uutta ulottuvuutta ja konkreettista kosketuspintaa arkeen. Tämä on taideterapian yleinen tavoite, jotta jokainen voi elää sellaista elämää, joka omissa olosuhteissa on parasta mahdollista omasta mielestä. Tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että taidetoiminta edistää positiivista mielenterveyttä, parantaa mielialaa, ehkäisee tai vähentää negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja surullisuutta. Taidetoiminta edistää resilienssiä, lisää itsetuntemusta ja itseluottamusta. Taidetoiminnan merkitys työhyvinvoinnin tukemisessa on todettu useissa tutkimuksissa. Maailman terveysjärjestö on koonnut asiaan liittyen yli 3000 tutkimusta yksien kansien väliin: World Health Organization, What is the evidence of the role or the arts in improving Health and well-being? 2019 Ratkaisukeskeisen taideterapian voimavarakeskeisyys tarkoittaa sallivaa ja joustavaa toimijuuteen ohjaamista arvostavassa ja tukevassa ilmapiirissä niin hiljaisuuden tai keskustelun ja taiteen tekemisen kautta. Hiljaisuus on uupuneelle lääkettä. Hiljaisuus tekee aivoille hyvää: stressitasot ja verenpaine laskevat, jo kahden tunnin hiljaisuus käynnistää uusien aivosolujen synnyn ja kahden minuutin hiljaisuus rentouttaa ja saa irti jännityksistä, luovuus lisääntyy, kokemusten työstäminen ja mielipiteen muodostaminen helpottuu. Hiljaisuus kuljettaa näin kohti itselle arvokasta elämää. Kiinalaisen filosofin Lao Tzun mukaan: "Hiljaisuudessa on suuren voiman lähde". Hiljaistakin vappua! Tiedäthän tunteen, kun ajatukset kiertävät kehää, niistä ei tunnu pääsevän millään eroon ja ahdistus rinnan alla vain kasvaa. Ahdistus liittyy usein johonkin mielen luomaan tulevaisuuden skenaarioon, joka ei välttämättä tapahdu eikä välttämättä ole ollenkaan totta, mutta niin se vain saa otteeseensa. Terveydelle tämä ei ole ollenkaan hyvä, myös tästä hetkestä nauttiminen ja oma elämä jää elämättä. Tunnistatko? Taideterapiassa harjoitellaan rauhoittumista ja läsnäolon taitoa ihan kuin itsestään taiteen tekemisen kautta. Tekeminen ei edellytä mitään taitoja vaan on rentoa eikä tähtää mihinkään muuhun kuin asiakkaan ongelman ratkaisemiseen tai tavoitteen toteuttamiseen.
Kun, tuntuu, että ahdistavat ajatukset pakkaavat mielen eivätkä millään lakkaa, kokeile seuraavaa: 1. Kohtaa ajatus tai ajatukset, älä yritä karistaa niitä. 2. Totea sitten, minulla on tällaisia ajatuksia ja käy ajatus tai ajatukset läpi. 3. Huomaa sitten, että kyseessä on ainoastaan mielen tuottama ajatus: "Huomaan, että minulla on tällainen ajatus". Saat näin etäisyyttä ajatuksiisi ja voi tarkastella niitä ikään kuin ulkopuolisena. Mielen tehtävänä on tuottaa ajatuksia. Ajatukset saattavat olla hyviä ja toimivia ajatellen kunkin omaa elämää. Osa ajatuksista ei kuitenkaan palvele hyvää elämää. Havainnoimalla mieltämme ja ajatuksiamme teemme samalla mielestämme joustavan, emme fiksoidu johonkin kehää kiertävään ajatukseen. Pääsemme samalla irti asioista ja mutta myös kuvitelmista ja peloista, jotka eivät palvele elämäämme. Meillä on taipumus uskoa omia ajatuksiamme, jolloin olemme ikään kuin yhtä ajatustemme kanssa. Yllä olevan lyhyen harjoituksen avulla voimme erottautua omista ajatuksistamme, varsinkin niistä kehää kiertävistä. Kirjoitin aiemmin myös hengittämisen merkityksestä. Edellä olevaa harjoitusta tehdessäsi, voisit samalla kuulostella myös hengitystäsi ja kokeilla vaikka miltä varpaisiin asti hengittäminen tuntuu. Taideterapiassa teemme kullekin asiakkaalle sopivia harjoituksia, kehää kiertävistä vahingollista ajatuksista irti pääsemiseksi. Harjoitukset ovat rauhoittavia ja vapauttavia. 19/4/2023 0 Kommentit Eroon uupumuksen kivireestäOnks kaikki okei? Toivon mukaan! Olisipa hienoa, jos tämän blogitekstin otsikko koskettaisi mahdollisimman harvaa. Mikäli aihe kuitenkin osuu kohdallesi tai liippaa lähellesi, niin tässä muutamia ajatuksia, pohdintoja ja menetelmiä, joita olen taideterapeuttina asiakkaiden kanssa, oman kokemuksen, saadun ja tarjoamani avun kautta kokenut toimiviksi. Kuka tahansa saattaa jossain elämänsä vaiheessa joutua kamppailemaan uupumuksen kanssa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja omanlaisiamme, joten saatamme reagoida hyvinkin eri tavalla eri tilanteisiin ja samakin ihminen voi eri elämäntilanteissa tai vaiheissa reagoida eri tavoin. Elämässä voi tosiaan tulla vastaan lyhyempiä tai pidempiä ajanjaksoja, kohtaamisia tai tilanteita, jolloin kadotamme kosketuksen omaan elämänvoimaamme, ihanuuteemme, valoomme ja taitavuuteemme. Uupumus syntyy, kun ihminen joutuu pitkään kamppailemaan voimiensa yläpuolella. Uupumus koskettaa ihmisen elämää kokonaisvaltaisesti ja siihen liittyvät toivottomuus ja kielteiset uskomukset suodattavat elämää aina vaan harmaammaksi ja painavammaksi. Uupumusta voi kuvailla vyyhtinä, joka kietoo ihmisen mielen, kehon ja toimintakyvyn siten, että ihmisen voimavarat hiipuvat, elämänilo ja tulevaisuudenusko katoavat. Uupumuksen oireita ovat väsymys, henkinen etääntyminen, kyynistyminen, tiedollisten taitojen ja tunteiden hallinnan ja tunnistamisen häiriöt ja alentunut itsetunto ja se saattaa lopulta ilmetä suoranaisina sairauksina. Ihmisen hyvinvointi on kiinni siitä, miten hän kykenee, osaa tai saa apua pitää huolta itsestään ja kaikista elämän osa-alueista. Miten voisi helpottaa omaa uupunutta mieltä? Mielemme tuottaa jatkuvana virtana ajatuksia. Joihinkin ajatuksiin saatamme takertua vaikka nämä ajatukset eivät olisi meille hyväksi saati edes totta. Tällaiset ajatukset saattavat liittyä mille tahansa elämän osa-alueelle. perhe- tai ystävyyssuhteisiin, työelämään jne. Ajatuksista, jotka eivät palvele omaa elämäämme, eivät ole totta tai ole arvojemme mukaisia, olisi syytä päästää irti. Tällaisista huonoa tekevistä ajatuksista irti päästäminen helpottaa myös päästämään irti asioista, jotka eivät palvele hyvää ja oman näköistä elämää. Esimerkiksi, jos sinulla on taipumusta murehtia ja murehtiminen on muuttunut elämänsisällöksesi, huomaat varmaankin, että murehtiminen ei palvele hyvää elämää, hyvinvointia, rauhoittumista saati toipumista. Onneksi mielemme on joustava. Omien kehää kiertävien ajatusten ja tuntemusten tunnistaminen, näkökulman vaihtamisen taito, itsemyötätunto ja mielen joustavuus auttavat toipumaan uupumuksesta. Näitä kaikkia voi harjoitella taideterapiassa. Ratkaisukeskeisen taideterapian käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta on aina toiveikas ja arvostava. Ihminen on fyysinen, psykososiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Ihmisen menneisyys ei määritä, miltä hänen tulevaisuutensa näyttää ja mihin hänellä on mahdollisuuksia. Uupuneen kanssa olemme taideterapiassa pysähtyneet pohtimaan omaa elämää, mennyttä ja tulevaa näkökulman ollessa voimavaraistava, toiveikas ja tulevaisuuteen suuntautunut keskustellen ja taidetyöskentelyn avulla. Oman tavoitteensa asettaa asiakas, mutta yleensä se on liittynyt tavalla tai toisella myönteiseen tunne-energiaan, oman näköisen elämän elämiseen ja itsensä johtamiseen sekä myönteisen tulevaisuuden luomiseen. Harjoitteita sivulta löydät ohjeet Perhoshalaukseen. Perhoshalaus lievittää stressiä, ahdistusta ja ylikierroksilla käyvää mieltä sekä vahvistaa itsemyötätuntoa. Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää kovin usein, hän muuttuu näkymättömäksi, sanoi Tuu-tikki pistäen suuhunsa maamunan, joka muistutti pientä mukavaa lumipalloa. - Nojaa. Tuota Ninniä säikytteli pahasti eräs täti, joka oli ottanut tytön hoiviinsa, vaikkei pitänyt hänestä. Tapasin tädin, ja hän oli kauhea. Ei vihainen, käsitättekö, sellaisenhan voi ymmärtää. Hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen. Tove Jansson, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia 12/4/2023 0 Kommentit Hengittämisen taidostaTaideterapiassa omien tunteiden ja ajatusten kohtaaminen on keskiössä. Taideterapiassa, esimerkiksi jonkin elämänkriisin, kuten sairauden nostattamia tunteita ja ajatuksia käsitellään kuvallisen ja kirjallisen ilmaisun kautta. Taideterapiassa läsnäolon ja sallivuuden merkitys korostuvat ja että on tilaa kaikille tunteille ja myös tilaa hengittää.
Hengittäminen on elämisen ehto. Hengityksellä on paljon tehtäviä. Paitsi, että hengitys kuljettaa happea elimistöön ja poistaa aineenvaihdunnan tuottamaa hiilidioksidia, niin hengitys: - säätelee sydämen sykkeen vaihtelua hengityksen aikana. Tiesitkö, että sydämen rytmi nopeutuu sisäänhengityksen aikana ja hidastuu uloshengityksen aikana. - Hengitysliikkeet toimivat pumppuvoimana kehon kaasujen ja nesteiden kierrossa. - Uloshengitysilma tukee ääntä ja puhettamme. - Hengittäminen pitää yllä selkärangan ja kaikkien sitä ympäröivien luu- ja lihasrakenteiden joustavuutta, - Hengitys on yhteydessä kaikkeen olemiseemme, liikkumiseemme, sen joustavuuteen ja vaivattomuuteen ja tukee kaikin tavoin suoritusta. Hengityksen merkitys eri liikuntalajeissa onkin aina vaan paremmin tiedostettu. - Hengityksen avulla voidaan säädellä tunteita, niiden vastaanottamista ja käsittelyä. On tärkeää tiedostaa, että jokainen meistä hengittää yksilöllisesti. Hengityksen rytmi ja syvyys vaihtelevat. Toinen ihminen ei voi sanoa toiselle, että juuri näin sinun pitää hengittää! Minna Martin, Maila Seppä, Päivi Lehtinen ja Tiina Törö kirjoittavat kirjassaan Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena, että normaalisti ihminen käyttää 20-30 eri laista hengitystapaa! Jos hengittäminen on joskus vaikeaa, voi siihen vaikuttaa jokin sairaus tai tunne-elämän vaikeus. Rauhallinen hengittäminen antaa mielelle ja keholle aikaa tunnistaa tunteita ja tyynnyttää mieltä ja kehoa. Omaa hengitystään voi oppia tarkkailemaan ja saamaan siitä tukea omaan elämään ja elämäntilanteisiin. Hengitysharjoituksilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi, ahdistuneen, masentuneen tai uupuneen vireystilaan. Havainnot, jotka teemme itse hengittämisestämme ovat tärkeitä, koska sitten voimme pyrkiä ohjaamaan hengitystämme. Näin myös saamme tietoa siitä, mitä kehossamme ja mielessämme tapahtuu, jolloin tasapainon löytäminen ja myös elämä helpottuu. Englantilaisen lastenlääkärin ja psykoanalyytikon Donald W. Winnicotin mukaan, aito kokemus itsestä syntyy ruumiinkokemusten ja tuntemusten, kuten sydämen sykkeen ja hengityksen kautta. Hengitysharjoitusten kautta annetaan omille kehokokemuksille tilaa, jolloin havainnointi siitä, mitä itsessä tapahtuu ja tyyntyminen helpottuu. Hengitys on myös yhteydessä itsemyötätuntoon ja tukee silloin, kun muutoin saattaisimme reagoida hätääntyneesti, pelokkaasti tai stressaantuneesti. Taideterapiassa hengitysharjoitukset ovat osana terapiaa. Harjoituksissa etenemme pienin askelin ja hengitysharjoitukset ovat osa taideterapiakokonaisuutta. Hengitysharjoitukset luovat hyväksyvää ilmapiiriä, rentoutta ja mukavaa läsnäoloa. Jokainen hengittää yksilöllisesti, joten hengitysharjoitusten tarkoitus ei ole ohjata toisen hengitystä. Tänään harjoitus voisi olla vaikka: Ole vain ja anna hengityksen tulla sellaisena kuin se tulee. Mikäli tuntuu hyvältä, niin sulje silmäsi. Tunnista hengityksen rytmi ja miten se kulkee sisään ja ulos. Anna hartioiden laskeutua ja mielesi liikkua vapaasti. Mikäli jotain ajatuksia tulee mieleesi, niin anna niiden tulla ja mennä, älä takerru niihin. Tunnista sitten hellittämisen ja hyväksyvän läsnäolon vaikutus kehossasi. Kiitä itseäsi harjotuksesta. Mikäli kiinnostuit hengittämisestä ja hengittämisterapiasta, niin itse ainakin pidän Minna Martinin, Maila Sepän, Päivi Lehtisen ja Tiina Törön kirjaa Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena, erinomaisena. 1. Pitääkö minun osata maalata, muovailla, kirjoittaa tai piirtää hyötyäkseni taideterapiasta, ja mitä jos jännittää aivan kamalasti?
Missään nimessä et tarvitse aiempaa taiteen tekemisen kokemusta. Tarkoituksena on edesauttaa tunteiden ja ajatusten käsitteykykyä luovia tuotoksia tekemällä, niitä katsomalla ja niistä keskustelemalla. Jokainen ihminen on omalla erityisellä matkallaan omana itsenään eli ei tarvitse yhtään jännittää. Luovan tuotoksen, oli se sitten tikku-ukkoja, abstrakteja väripintoja tai luettelonomaista tekstiä, tarkoituksena on toimia linkkinä sinun ja minun kommunikaatiossa, mutta myös sinun ja omien tunteittesi ja ajatustesi välillä. Luova työskentely mahdollistaa ajatusten ja tunteiden ulkoistaminen, jolloin ajatuksista ja tunteista on usein helpompi keskustella. 2. Tarvitseeko minulla olla jotain taidetarvikkeita? Oma mottoni on, että taideterapian, luovuuden ja hyvinvoinnin tulee olla jokaisen saavutettavissa. Tämä tarkoittaa, että yksi kynä ja paperi riittää hyvin silloin kun meillä on etävastaanotto esimerkiksi Zoomin välityksellä. Sitten kun tulet Ateljee Mignon tiloihin, niin siellä kaikki taidetarvikkeet ovat käytettävissäsi. 3. Saanko oppia taiteentekemisen tekniikoista käydessäni Ateljee Mignonissa? Taideterapia ei ole taidekurssi eli en opeta sinua piirtämään tai maalaamaan teknisessä mielessä. Esittelen kuitenkin erilaisia taiteen tekemisen menetelmiä ja annan vinkkejä, jotka varmasti auttavat inspiroitumaan ja rikastamaan luovuuttasi ja tekemistä! Taideterapiassa ei kuitenkaan ole kyse lopputuotteesta vaan enemmän siitä, miltä sinusta tuntuu prosessin aikana ja mitä ajatuksia sinulle herää. Taideterapiaan ei myöskään kuulu teoksen kritiikki tai arvostelu. 4. Kuinka usein meidän pitäisi tavata? Jo kertatapaaminen eli kertaterapia voi avata solmuja! Tapaamisten määrä riippuu sinusta itsestäsi. Jotain asiakasta saatan nähdä kerran viikossa, yhtä kahden viikon välein tai kerran kuukaudessa. 5. Paljastavatko teokseni sinulle minusta jotain ja saatko niitä katsomalla selville kuka olen ? En. Sinä olet oman elämäsi asiantuntija ja annat itse luomillesi kuville tai kirjoittamallesi tekstille merkityksen. Minä en terapeuttina analysoi tai tulkitse kuvia tai tekstiä. Luovat tuotokset toimivat keskustelun välineinä ja sinä itse annat niille merkitykset. En analysoi teoksia. 6. Paljonko taideterapia maksaa? Taideterapia: Yksilöohjaus 90 minuuttia 98 € kerta. Etäterapia (Zoom) 90 minuuttia 92 € kerta. Hinnat sisältävät 24 % Alv ja lähiterapiassa myös taidemateriaalit Ateljee Mignonissa. Seuraa myös ilmoittelua edullisista ryhmäkursseista! Taideterapia on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat käyttää luovuutta parantavana ja itsensä löytämisen muotona, edistää omaa hyvinvointia, toipumista, rauhoittumista ja itsetuntemusta. Tarvitset vain avoimen sydämen ja mielen. Ratkaisukeskeinen taideterapia on terapiaa ihan tavallisille ihmisille ikään tai sukupuoleen katsomatta. Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa keskitytään asiakkaan nykyhetkeen ja hyvään tulevaisuuteen. Tavoitteena on asiakkaan elämänarvojen, piilevien voimavarojen, onnistumisten ja kykyjen esille tuominen, rikastava havainnointi ja oivalluttaminen ja näin asiakkaan omaehtoisen toimijuuden, toiveikkuuden kokemusten sekä hänen elämänpiirinsä vahvistaminen.
Ratkaisukeskeinen taideterapia voi olla pitkäkestoista tai lyhyterapiaa. Ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta kirjoitin aikaisemmassa blogipostauksessa täällä: ateljeemignon.weebly.com/blogi Ratkaisukeskeinen terapia on aina luottamuksellista eli kaikesta saa puhua, kirjoittaa, maalata, muovailla, tehdä kollaaseja jne. Mitään aikaisempia taitoja tai taiteentekemisen kokemusta ei tarvita. Ei tarvita myöskään mitään lähetettä. Kirjauksia emme tee minnekään. Omat työt saat aina mukaasi. Tapaamiskertoja voi olla 1-20, jo yksikin tapaaminen saattaa avata jonkun tiukankin solmun. Tutustumiskerta 30 minuuttia on ilmainen. Ratkaisukeskeisen taideterapian käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta on aina toiveikas ja arvostava. Ihminen on fyysinen, psykososiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Ihmisen menneisyys ei määritä, mihin hänellä on tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Ihminen voi kehittyä omaksi autonomiseksi, autenttiseksi ja ainutkertaiseksi itsekseen elämänsä loppuun asti. Ratkaisukeskeiselle taideterapialle on erityistä kolmiosuhde. Kolmiosuhde käsittää kuvan tai muun asiakkaan luoman teoksen, asiakkaan ja terapeutin. Asiakkaan luoman teoksen tehtävänä on toimia linkkinä asiakkaan ja terapeutin kommunikaatiossa mutta myös asiakkaan ja hänen omien tunteittensa ja ajatustensa välillä. Ratkaisukeskeisen taideterapian yksi keskeinen hyöty ja etu on, että asiakkaan ongelma, tavoite tai teema voidaan ulkoistaa teokseen ja näin tarkastella sitä ikään kuin ulkopuolisen silmin, jolloin siitä voidaan puhua ja sitä tarkastella ikään kuin erillisenä olentona, irrallaan asiakkaasta. Muutoinkin taideterapia on hyvin voimavaraistavaa, sillä siinä ovat läsnä kokeilu, ilo onnistumisista, mielikuvitus, luovuus, sattuman mahdollisuus ja huumorinkin, lisäksi asiakas saa käyttöönsä uusi välineitä omaan arkeensa. Hilkka Putkisaari muistuttaa Ratkaisukeskeiset kuvat -kirjassaan: asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Asiakas itse antaa luomilleen kuville merkityksen samalla kun asiakkaalla on hallussaan oman ongelmansa avaimet. Tämä tarkoittaa, että terapeutti ei tulkitse tai analysoi asiakkaan kuvia, vaan asiakkaan luoma kuva toimii asiakkaan kerronnan kanavana. Putkisaari kirjoittaa: ”terapiassa asiakasta autetaan muodostamaan uusi tai uudistunut näkökulma itseensä ja elämäänsä, minkä varassa hän voi ristiriidoista huolimatta jatkaa tyydyttävää ja mielekästä elämää.” Taideterapeuttiset menetelmät pakenevat määrittelyä ja lokerointia, yhteistä niille on ihmisen ainutlaatuisuuden korostaminen ja toimijuuden vaaliminen ajatuksena, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija, jolla on aktiivinen rooli elämässään. Taideterapian avulla asiakas voi jäsentää ja kirkastaa omaa arvomaailmaansa, kulkusuuntaansa, omia tulevaisuuden toiveitaan ja odotuksiaan. Taideterapian vahvistamien taitojen avulla asiakas voi myös oppia varautumaan elämän tuomiin haasteisiin, erilaisiin sattumiin ja ehkä myös antamaan useammin sattumalle mahdollisuuden ja ylipäätään selviytyä elämässä väistämättä sattuvista kolhuista. Lähteitä: Putkisaari, Hilkka. Ratkaisukeskeiset kuvat -menetelmän opaskirja. Kuvalliset menetelmät ratkaisukeskeisen asiakastyön tukena. Artera Oy, Liminka 2013. Rankanen, Mimmu. Ravistella ja rakentaa - taideterapeutin joustava toiminta yksilöiden ja ryhmän tunneprosessien tukena. 2012. https://www.researchgate.net/publication/299412084_Ravistella_ja_rakentaa_-_taideterapeutin_joustava_toiminta_yksiloiden_ja_ryhman_tunneprosessien_tukena. |