Hiljaisuutta vapun korvalla

Hyvää vappua! Mikä olisikaan parempaa kuin vappu hiljaisuudessa!

Näin toivoo kolme henkilöä tuttavapiirissäni. Heillä on pitkät sairaslomat työuupumuksen vuoksi. Kaikki kolme ovat naisia, eri vuosikymmenillä. Kaipuu pysähtyä, palautua ja kuunnella itseään on konkretisoitunut työuupumukseen sairastumisen kautta. Kiireen tuntu ja jatkuva melu ympärillä on ollut pakko katkaista. Hiljaisuudesta on tullut välttämätöntä.

Arto Pietikäinen kuvaa kirjassaan Joustava mieli, kuinka luonnollisena alkanut stressi ei ala tietyllä aikavälillä helpottua, vaan se muuttuu kamppailustressiksi. Toipuminen kamppailustressistä alkaa vasta kun ihminen kykenee hyväksymään tosiasiallisen tilansa ja oman uupumuksensa. Uupumuksessa onkin kaksi puolta Pietikäisen mukaan: ensiksikin itse uupumus ja toiseksi, se kuinka ihminen reagoi uupumukseen. Taistelu kamppailustressiä vastaan vie ihmisen ojasta allikkoon ja pahentaa tilannetta. Pietikäinen kuvaa tilannetta osuvasti oman kuopan kaivuuksi. Jokainen uupumuksen kanssa tuttavuutta tehnyt tunnistaa tuon kuopan kaivuun ja kuinka joskus se jatkuu ja jatkuu. Lopulta on kerta kaikkiaan pysähdyttävä ja katsottava silmästä silmään itseään, sitä sisäisesti vaativaa, itseään ruoskivaa, tuomitsevaa ja itsekriittistä henkilöä, joksi on muuttunut ja joka on kadottanut oman ihanuutensa. Hiljaisuus on tullut välttämättömäksi, jotta voi kohdata itsensä.

Taideterapiassa työskentely hiljaisuudessa on palkitsevaa, se on juurikin antautumista aistimaan, kokemaan ja havainnoimaan omia tunnekokemuksia ja ajatuksia. Nessut ovat välillä tarpeen ja se on ihan ok! 

Kokemuksen kautta olen huomannut hiljaisen työskentelytavan toimivaksi, jotta ihmisellä on aikaa ja tilaa asettua oman itsensä äärelle ilman hälinää. Keskustelulle voi sitten varata oman aikansa varsinkin kun työskennellään ryhmässä. Turvallinen kokemus siitä, että en ole uupumukseni kanssa yksin ja että selviän on ratkaisukeskeisen taideterapian perusta. 

Taiteen tekemisen kautta onnistumis- ja hallintakokemus eli minäpystyvyys ja itsensä ylittäminen ja mahdollisuus avautua flow-kokemukseen ja iloon ovat jokaiselle saavutettavissa olevia kokemustiloja. Nämä kokemukset kantavat tulevaisuuteen ja itselle arvokkaaseen elämään. Kokemus itsestä toimijana, tuntevana ja ajattelevana yksilönä, omista arvoista ja kyvyistä tuo taiteen tekemisen kautta uutta ulottuvuutta ja konkreettista kosketuspintaa arkeen. Tämä on taideterapian yleinen tavoite, jotta jokainen voi elää sellaista elämää, joka omissa olosuhteissa on parasta mahdollista omasta mielestä.

Tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että taidetoiminta edistää positiivista mielenterveyttä, parantaa mielialaa, ehkäisee tai vähentää negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja surullisuutta. Taidetoiminta edistää resilienssiä, lisää itsetuntemusta ja itseluottamusta. Taidetoiminnan merkitys työhyvinvoinnin tukemisessa on todettu useissa tutkimuksissa. Maailman terveysjärjestö on koonnut asiaan liittyen yli 3000 tutkimusta yksien kansien väliin: World Health Organization, What is the evidence of the role or the arts in improving Health and well-being? 2019

Ratkaisukeskeisen taideterapian voimavarakeskeisyys tarkoittaa sallivaa ja joustavaa toimijuuteen ohjaamista arvostavassa ja tukevassa ilmapiirissä niin hiljaisuuden tai keskustelun ja taiteen tekemisen kautta. 

Hiljaisuus on uupuneelle lääkettä. Hiljaisuus tekee aivoille hyvää: stressitasot ja verenpaine laskevat, jo kahden tunnin hiljaisuus käynnistää uusien aivosolujen synnyn ja kahden minuutin hiljaisuus rentouttaa ja saa irti jännityksistä, luovuus lisääntyy, kokemusten työstäminen ja mielipiteen muodostaminen helpottuu. Hiljaisuus kuljettaa näin kohti itselle arvokasta elämää.

Kiinalaisen filosofin Lao Tzun mukaan: "Hiljaisuudessa on suuren voiman lähde".

Hiljaistakin vappua!