26/9/2023 0 Kommentit Negatiiviset viestit ja omakuvaJokaisella on oikeus saada olla omassa kehossaan turvassa ja tyytyväisenä. Kuva itsestä ja omasta kehonkuvasta on tiukasti sidoksissa omaan mielenterveyteen. Viimeaikoina on eri medioissa kirvonnut keskustelu kehovihasta ja sen tuomasta, jopa koko elämän mittaisesta, henkisestä taakasta. (Esimerkiksi Helsingin Sanomat, Kehovihaa ja syömisen kyttäämistä, 25.9.2023). Miten selviytyä omassa elämässään, kun omakuvaan kohdistuvat omat tai toisten ilkeät viestit nostavat päätään?
Elämme hyvin visuaalisessa kulttuurissa, jossa sosiaalisen median tai jonkun harrastusmaailman luomat ulkonäköideaalit tuottavat jatkuvaa painetta iästä ja sukupuolesta riippumatta. Mieleen voi hiipiä sitkeä ajatus siitä, että mikään muu ei kelpaa. Kierre jatkuvalle epävarmuuden kokemukselle siitä, täyttääkö nuo usein perusteettomat ja keinotekoiset normit, on näin syntynyt. Aikuisilla on suuri vastuu vanhempina, opettajina, sukulaisina, valmentajina ja ohjaajina siitä, kuinka he kohtaavat lapset ja nuoret. Muistan itse, kuinka ollessani noin 13-vuotias jazz-tanssitunnilla opettaja taputti pömppämahaani ja totesi, että siitä on päästävä eroon. Laihdutinkin sitten niin, että kuukautiset lakkasivat kokonaan. Myöhemmin piirsin sarjakuvan episodista. Tanssia harrastan vieläkin, mutta kyllä sitä, miltä näyttää tulee mietittyä päivittäin. Meillä aikuisilla on myös vastuu kohdella toisiamme arvostavasti. Oma kehonkuva on asia, joka on lakkaamatta läsnä kunkin meistä elämässä. Nykyään, haluan näyttää siltä, mikä minusta itsestäni tuntuu hyvältä ja pyrin olemaan mahdollisimman luonnollisesti oma itseni. Joku toinen taas haluaa kohentaa omaa ulkonäköään esimerkiksi kirurgin veitsin. Minusta tämä on ihan ok, kunhan ihminen ei vahingoita mieltään. Rakennuspuut kun huonolle itsetunnolle, kehovihalle ja jopa itsensä rankaisemiselle rakentuvat salakavalasti. Uuvuttavasta ja vääristyneestä kehokuvasta voi tulla sellainen emotionaalinen painolasti, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin, syö elämäniloa ja kaventaa elämänpiiriä ja haittaa osallistumista nykyhetken toimintoihin. Huomioi, miten ja millä sanoilla havainnoit oman mielesi tuottamia ajatuksia, tunteita, kokemuksia sekä kehon tuntemuksia. Pyri käyttämään positiivisia ja hyväksyviä sanoja. Tämä voi vaatia sinua harjoittelemaan näkökulman vaihtamista. Mutta usko pois, itse voit päättää, mitä ajatuksia ja tunteita lähdet seuraamaan ja mitkä saavat lipua ohitsesi. En sano, että se on helppoa, mutta onnistuu harjoittelulla. Harjoittelu vaatii myös sitä, että olet läsnä kehossasi ja mielessäsi, jotta voit päästää irti negatiivisista määritelmistä. On myös tärkeää, että osaat tarjota lohtua ja myötätuntoa itsellesi. Taideterapia on hyvä ja toimivaksi osoitettu keino päästä eroon itsetuntoa ja omaa kehokuvaa nakertavista viesteistä. Negatiivisista viesteistä, joista on tullut osa minä- ja kehokuvaa voi päästä eroon turvallisilla taideterapiaharjoituksilla. Jaan teille seuraavan pienen harjoituksen, jonka voi tehdä itsekseen. Muista, että tilanteestasi riippuen sinulle voi olla hyväksi, että varaat ajan taideterapiaan tai valmennukseen, jolloin pääsemme työstämään ongelmaa vielä syvällisemmin. Mutta tässä siis harjoitus. Mieti, mikä on se viesti, joka on syöpynyt mieleesi ja joka haittaa itseluottamustasi, joka päiväistä elämääsi ja joka tuo sinulle tuskaa ja riittämättömyyden tunnetta. Vaihda nyt näkökulmaa ja ajattele uutta ja tervettä viestiä tai jotain mukavaa viestiä, jonka olet saanut toiselta henkilöltä tai jonka olet antanut itse itsellesi. Ota esille paperi, jolle kirjoitat tätä vahvistavaa viestiä monta kertaa ensi normaalilla kirjoituskädelläsi ja sitten heikommalla kädelläsi, jotta viesti menee perille koko kehoosi. Ei haittaa vaikka heikommalla kädellä kirjoitettu näyttää harakanvarpailta. Ota sitten värikynät tai maalaustarvikkeet esille ja ala värittää vahvistavien viestien väliin jäävää tilaa voimaväreilläsi ja jotka vahvistavat sinun mielestäsi viestiä. Kiitä itseäsi harjoituksesta ja säilytä vahvistavaa viestipaperia näkyvillä. Kipeätkin kokemukset vahvistavat meitä parhaassa tapauksessa. Mieti, 1. mitä olet oppinut kokemuksesta? 2. Mitä vahvuuksia ja kykyjäsi olet osannut käyttää? 3. Miten voit käyttää näitä vahvuuksiasi ja kykyjäsi nyt ja myöhemmin myös muissa tilanteissa? Muista, elät omaa elämääsi. Älä anna elämän kauniiden hetkien lipua ohitsesi. Olet elämäsi tärkein ihminen.Sinulla on oikeus tunteisiisi. Kelle tahansa voi kokemassasi ikävässä tilanteessa tulla samanlaisia tunteita. Sinulla on lupa kokea ja tuntea juuri niitä tunteita, joita tunnet.
0 Kommentit
Se, miten ajattelet asioidesi olevan vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudut itseesi, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Kuinka ajattelet asioidesi olevan vaikuttaa siihen, miten elämästäsi selviydyt. Miten on, keskitytkö enemmän tekemiisi virheisiin vai onnistumisiisi ja asioihin, jotka ovat hyvin? Osaatko vaalia hyvää elämässäsi?
Aina ei kaikki mene putkeen ja aurinko paista. Elämässä tulee vastaan ikäviä yllätyksiä ja epäonnistumisia, jolloin elämä saattaa tuntua loputtomalta kivireeltä, kärsimykseltä ja olevan täynnä vastoinkäymisiä. Silloin näköalat ja näkökulmat tuppaavat kaventua. Tuttua eikö totta? Joskus voi kuitenkin käydä myös niin, että pysäyttävä tapahtuma elämässä saa lopettamaan napinan turhasta ja olemaan kiitollinen joka hetkestä, kun saa elää ja kokea. Tällöin ihminen on valinnut vaihtaa näkökulmaansa asioihinsa ja elämäänsä. Elämä on ikään kuin tuonut tarjottimella mahdollisuuden tarkastella asioita toisin. Hinta havahtumiselle on tosiaan voinut olla kova. Vaikeuksille voi antaa uusia merkityksiä ja näin avata erilaisia mahdollisuuksia eteenpäin. Jos ei heti, niin sitten, kun on kerännyt hieman voimia ja voimavaroja. Vastoinkäymiset on mahdollista kääntää voitoiksi. Ajattelutavan ja näkökulman vaihtuessa suhtautuminen itseen, toisiin ja maailmaan muuttuu. Luomme itse kokemustamme elämästämme ja kokemusmaailmaamme, joka hetki. Sinun on mahdollista valita ja vaikuttaa siihen, millaiset ajatukset valtaavat mielesi. Se ei tosiaan ole välttämättä helppoa, mutta sitä voi harjoitella vaikkapa taideterapiassa kanssani. Ratkaisukeskeinen terapia ja valmennus tukee ihmistä muutoksessa, sillä se on voimavarakeskeistä, tulevaisuusorientoitunutta ja toiveikkuuteen keskittynyttä. Terapiassa ja valmennuksessa on koko ajan läsnä hyvä elämä ja toivottu tulevaisuuden kuva. Menneisyydestä ja ikävistä asioista toki puhutaan ja niitä tarkastellaan ja ne yhdistetään henkilön elämän kokonaisuudeksi, mutta niistä puhutaan sen verran kuin on tarpeen. Ajatuksena on, että ei jäädä jumiin ja vellomaa negatiivisuuteen ja ikäviin kokemuksiin loputtomiin. Pohdi itseksesi, lisäävätkö ajatuksesi toiveikkuuttasi ja tukevatko ajatuksesi sinua ja valitsemaasi elämänpolkua? Tällä on keskeinen merkitys sen kannalta, miten elämä sinulle näyttäytyy ja miten selviät siitä. Sillä, millaisia ajatuksia ruokit on merkitystä elämääsi, vireystilaasi ja elinvoimaasi. Positiivinen mielenvire auttaa näkemään vaihtoehtoisia asioiden toteutustapoja, näkökulmia ja ratkaisuja. Filosofi ja ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Antti S. Mattilan mukaan: näkökulman vaihtamisen taito on keskeinen onnentaitojen edellytys. Hän on kirjoittanut aiheesta muutaman kirjan ja ehkä itsekin olet huomannut, kuinka näkökulman vaihtaminen ihmeesti helpottaa oloa ja saa näköpiiriin uusia mahdollisuuksia ja toiveikkuutta. Näkökulman vaihtamista on mahdollista oppia ja harjoitella. Näkökulmaa on hyvä vaihtaa esimerkiksi silloin, kun haluaa ylläpitää myönteisyyttä. Kiitollisuudentaito ja kyky anteeksiantamiseen nojaavat juurikin myös näkökulman vaihtamisen taitoon. Ihmissuhteissa menestyminen, vastoinkäymisistä selviytyminen ja joustavuus eli resilienssi, ammentavat voimansa näkökulman vaihtamisen kyvystä ja taidosta. Positiivista ajattelua ja näkökulman vaihtamisen taitoa kannattaa siis opetella, jos haluaa olla onnellinen. Voit vaikuttaa ainoastaan omaan tulevaisuuteesi ja se tapahtuu nykyhetken näkökulmien valinnoilla. Yksi asia, mistä voit aloittaa näkökulman vaihtamisen taidon opettelun ja harjoittelun on, että alat kiinnittämään huomiota omaan sisäiseen puheeseesi. Tällä tavoin alat tarjota itsellesi uusia näkökulmia mutta myös myötätuntoa. Kyseenalaista vanhat, jopa luutuneet ajatuksesi ja ota näkökulman vaihtamisen taito supervoimaksesi - se rikastaa, rohkaisee, vahvistaa ja innostaa - lupaan! Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa luova tekeminen, maalaaminen, piirtäminen, kirjoittaminen, laulaminen, musiikki tai tanssi tuottaa näkyviin sisintämme: jokin sisällämme oleva pääsee näkyviin käsiemme tai kehomme kautta.
Luova toiminta ja taiteen tekeminen kuuluvat kaikille ja kaikki voivat osallistua taiteen tekemiseen, tekniikkaa ei tarvita, sitä tulee ajan myötä. Luovan toiminnan ja taiteen tekemisen kautta ihmisen herkkyys tulee kosketetuksi. Taiteella onkin kyky vastata ihmisen kärsimykseen. Luova työskentely ja taide tuo näkyväksi ja tietoon asioita ja kokemustiloja, jotka muuten jäävät huomiotta tai tulevat työnnetyksi syrjään. Taide on myös silta minun ja muun maailman ja toisten kanssa ja sen kautta voidaan rakentaa dialogia. Mitä ratkaisukeskeinen lähestymistapa oikein tarkoittaa taideterapiassa - mitkä ovat ratkaisukeskeisen taideterapian erityispiirteet? Ratkaisukeskeisen ajattelutavan ja ratkaisukeskeisen taideterapian erityispiirteitä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden: kaiken lähtökohtana on aina asiakkaan arvostaminen ja hänen kuunteleminen. Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija ja jokainen prosessi on erilainen, olemmehan kaikki erilaisia ja uniikkeja. Arvostaminen tarkoittaa toisen ihmisen maailmankuvan, ajattelutavan, arvojen, kokemusten ja elämäntilanteen kunnioittamista. Toisen arvostaminen toteutuu parhaiten kuuntelemalla. Terapeuttina antaudun itse ei-tietämisen tilaan, en tuputa kenellekään omia ennakkokäsityksiäni, ideoitani tai ajatuksiani, vaan siirrän ne taustalle. Saatan antaa asiakkaalle toimintaehdotuksia ja välitehtäviä, mutta vasta kun olen kuunnellut häntä tarpeeksi. Asiakkaalla on oikeus hylätä tai hyväksy ehdottamani toimintamalli. Asiakas tietää parhaiten oman tilanteensa ja myös ratkaisun siihen, vaikka sitä joudutaan ehkä etsimään tai siihen totuttelemaan pitkäänkin terapiassa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja menetelmä sai alkunsa Yhdysvalloissa. Uranuurtajana pidetään psykiatri Milton H. Ericksonia (1901-1980). Hänen tapansa työskennellä potilaiden kanssa herätti laajaa huomiota, sillä hänen menetelmänsä toimi. Erickson ei ollut jonkun yhden teorian välikappale. Ericksonille tärkeintä oli potilaan kuunteleminen: jokainen kohtaaminen oli hänelle ainutkertainen. Ericksonin suuri viisaus piili siinä, että hän piti kaikkia potilaitaan pohjimmiltaan terveinä ja oli vakuuttunut siitä, että jokaisella potilaalla on kykyjä, voimavaroja, viisautta ja taitoja päästä eteenpäin ongelmastaan. Ericksonin menetelmää alettiin soveltaa toisten psykoterapeuttien toimesta 1970-luvulta lukien. Sellaiset terapeutit kuten Steve de Shazer, Insoo Kim Berg ja monet muut kehittivät osaltaan ratkaisukeskeistä terapiasuuntausta. Suomessa ratkaisukeskeisen ajattelun pioneereja terapiatyössä ovat Ben Furman ja Tapani Ahola. Ratkaisukeskeisessä terapiassa pyritään ratkaisuihin, tavoitteisiin, muutoksiin, tarpeiden ja unelmien toteuttamiseen. Ratkaisukeskeinen menetelmä ei vello menneessä eikä pääpaino ole kunkin tilanteen aiheuttaneiden syyllisten etsimisessä. Asiakas toki saa avautua näistä seikoista terapiassa niin pitkään kuin se on hänen mielestään tarpeen. Syyttely ja syyllisten etsiminen johtaa usein kuitenkin sudenkuoppaan tai kierteeseen, joka ei johda mihinkään vaan päin vastoin saattaa pahentaa tilannetta. Ratkaisukeskeisessä terapiassa keskitytäänkin ennen kaikkea asiakkaan toiveikkuuteen, vahvuuksiin, onnistumisiin, näkökulman vaihtamisen taitoon ja konkreettiseen toimintaan. Terapeuttina en siis tarjoa tai tuputa ratkaisuja asiakkaalle vaan taideterapian aikana asiakas löytää tai oivaltaa yleensä itse ratkaisun ja toimintamallin ongelmaansa, tavoitteeseensa tai tarpeeseensa itse. Terapeuttina minun tehtävänä on oivalluttaa asiakasta ratkaisukeskeskeisten menetelmien, kysymysten ja luovan toiminnan avulla. Mitä muita keskeisiä piirteitä ratkaisukeskeinen taideterapia pitää sisällään ja miten se eroaa muista taideterapiasuuntauksista? Ratkaisukeskeinen taideterapia on tulevaisuuteen suuntautunutta ja tavoitteellista. Ongelmiin ei jäädä jumiin tai niihin vellomaan, vaan asiakas asettaa itselleen tavoitteen ja muutostoiveen, jota kohdin lähdetään yhdessä, vaikka vain pienin askelin. Huomioimme edistyksen ja selviytymisen joka kerta. Ratkaisukeskeinen taideterapia on voimaannuttavaa ja energisoivaa. Huomio kiinnitetään tosiaan edistysaskeliin ja liikahduksiin kohti unelmaa, tavoitetta ja muutostoivetta. Ratkaisukeskeisessä taideterapiaprosessissa on tavallista huomata, että ongelmiin on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja tai että tavoitteeseen tai unelmaan pääsemiseksi on monta vaihtoehtoista reittiä. Jokaisella on oma yksilöllinen elämänpolkunsa. Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa korostuu tasavertaisuus ja yhteistyö. Vuorovaikutus ja asiakkaan arvostaminen ovat keskeisiä ratkaisukeskeisessä taideterapiassa aivan kuin alussa kirjoitin. Terapeuttina kunnioitan asiakkaan tapaa toimia ja hänen arvomaailmaansa ja mikä on hänelle merkityksellistä. Minun tehtäväni on kuunnella sinua, sillä sinä tiedät parhaiten keinot päästä tavoitteeseesi. Sinä tiedät, mikä on sinulle parhaaksi. Terapeuttina toimin tukenasi, oivalluttajanasi ja tavoitteiden saavuttamisen suunnannäyttäjänä. Minun on myös tärkeää saada asiakkaalta palautetta, miten olen onnistunut työssäni. Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa pyritään irti jumeista, pattitilanteista kohti mahdollisuuksia ja asiakkaan toivomaa tulevaisuutta ja hänelle merkityksellistä elämää. Negatiiviset ajatukset ja puhe, syyttely, toisiin vertailu eivät yleensä vie eteen päin vaan tulee tunne, että ei päästä mihinkään ja vellotaan samassa katkerassa liemessä. Jos jokin ei toimi, kokeillaan jotain toista menetelmää ja jos se toimii, niin panostetaan siihen. Miltä kuulostaa? Ratkaisukeskeinen taideterapia tarkoittaa, että kaikessa tekemisessä on läsnä myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Aiempia epäonnistumisia tarkastellaan oppimiskokemuksina. Leikin ja huumorin avulla avataan uusia näkökulmia ja käsityksiä. Nauraminen on suotavaa! Asiakkaan voimavarat ja toiveikkuus sekä aiemmat onnistumiset ovat Ratkaisukeskeisen taideterapian keskiössä. Ihmisellä on yleensä tarvittavat voimavarat saada aikaan itselle tärkeät muutokset. Terapeuttina kuljen hänen rinnallaan. En hylkää sinua. Ratkaisukeskeisen taideterapian menetelmillä on monenlaisia mahdollisuuksia tuottaa muutosta ja nostaa esille uusia näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Luova toiminta paljastaa aina ihmisen sisintä. Se havahduttaa syvällisempään pohdintaan. Luovan toiminnan avulla voidaan visualisoida, konkretisoida ja elävöittää kokemuksia, tunteita ja ajatuksia, joita on muuten vaikea hahmottaa. Luovan toiminnan avulla voidaan nostaa esiin ihmisen todellisia tarinoita, hänen tarpeitaan ja toiveitaan ja tehdä näkymättömästä näkyvää. Luovassa toiminnassa on lupa leikitellä ja luoda virkistäviä skenaarioita. Villienkin ideoiden heittely on täysin mahdollista, joten uudenlaisten ratkaisumallien harjoittelu voi olla helpompaa taideterapiassa kuin jossakin muualla. Moni ajattelee, että luova toiminta ja taideterapia edellyttävät suuren määrän epävarmuuden sietokykyä, itsensä likoon laittamista ja häpeän sietokykyä ja epäilee onko minusta siihen. Taideterapiassa luova toiminta tapahtuu kuitenkin turvallisessa ympäristössä, jolloin toiminta voi havahduttaa kohti uutta suuntaa elämässä turvallisissa puitteissa. Ateljee Mignoniin voit aina tulla turvallisin mielin. Pidän sinusta huolta. Taide sanoittaa tunteita ja ajatuksia, se luo uusia kertomuksia ja uusia polkua elämään. Taide vahvistaa ja tukevoittaa, se havahduttaa havainnoimaan itseä ja ympäröivää todellisuutta. Keskeistä ratkaisukeskeisessä taideterapiassa on saada esille sitä, mikä on kullekin henkilölle erityistä, merkityksellistä ja hänen omaa elämäänsä rikastavaa, sitä, miten ihminen parhaiten johtaisi itseään kohti hänelle merkityksellistä elämää. Kaikki mitä luomme, kertoo jotain itsestämme. Maalaamisen, piirtämisen tanssin, kirjoittamisen, laulun ja musiikin avulla kehoon varastoituneet tunteet ja ajatukset tulevat näkyviin ja kuulolle. Taideterapiassa arjen kuormat saadaan harteilta ja vahvistetaan myötätuntoa ja armeliaisuutta itseä kohtaan, jolloin jokin sisällämme oleva pääsee näkyville. Olen sulle henkilökohtainen ja turvallinen terapeutti, joka vien sut sinne, minne haluat ja toivot polkusi vievän. 19/4/2023 0 Kommentit Eroon uupumuksen kivireestäOnks kaikki okei? Toivon mukaan! Olisipa hienoa, jos tämän blogitekstin otsikko koskettaisi mahdollisimman harvaa. Mikäli aihe kuitenkin osuu kohdallesi tai liippaa lähellesi, niin tässä muutamia ajatuksia, pohdintoja ja menetelmiä, joita olen taideterapeuttina asiakkaiden kanssa, oman kokemuksen, saadun ja tarjoamani avun kautta kokenut toimiviksi. Kuka tahansa saattaa jossain elämänsä vaiheessa joutua kamppailemaan uupumuksen kanssa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja omanlaisiamme, joten saatamme reagoida hyvinkin eri tavalla eri tilanteisiin ja samakin ihminen voi eri elämäntilanteissa tai vaiheissa reagoida eri tavoin. Elämässä voi tosiaan tulla vastaan lyhyempiä tai pidempiä ajanjaksoja, kohtaamisia tai tilanteita, jolloin kadotamme kosketuksen omaan elämänvoimaamme, ihanuuteemme, valoomme ja taitavuuteemme. Uupumus syntyy, kun ihminen joutuu pitkään kamppailemaan voimiensa yläpuolella. Uupumus koskettaa ihmisen elämää kokonaisvaltaisesti ja siihen liittyvät toivottomuus ja kielteiset uskomukset suodattavat elämää aina vaan harmaammaksi ja painavammaksi. Uupumusta voi kuvailla vyyhtinä, joka kietoo ihmisen mielen, kehon ja toimintakyvyn siten, että ihmisen voimavarat hiipuvat, elämänilo ja tulevaisuudenusko katoavat. Uupumuksen oireita ovat väsymys, henkinen etääntyminen, kyynistyminen, tiedollisten taitojen ja tunteiden hallinnan ja tunnistamisen häiriöt ja alentunut itsetunto ja se saattaa lopulta ilmetä suoranaisina sairauksina. Ihmisen hyvinvointi on kiinni siitä, miten hän kykenee, osaa tai saa apua pitää huolta itsestään ja kaikista elämän osa-alueista. Miten voisi helpottaa omaa uupunutta mieltä? Mielemme tuottaa jatkuvana virtana ajatuksia. Joihinkin ajatuksiin saatamme takertua vaikka nämä ajatukset eivät olisi meille hyväksi saati edes totta. Tällaiset ajatukset saattavat liittyä mille tahansa elämän osa-alueelle. perhe- tai ystävyyssuhteisiin, työelämään jne. Ajatuksista, jotka eivät palvele omaa elämäämme, eivät ole totta tai ole arvojemme mukaisia, olisi syytä päästää irti. Tällaisista huonoa tekevistä ajatuksista irti päästäminen helpottaa myös päästämään irti asioista, jotka eivät palvele hyvää ja oman näköistä elämää. Esimerkiksi, jos sinulla on taipumusta murehtia ja murehtiminen on muuttunut elämänsisällöksesi, huomaat varmaankin, että murehtiminen ei palvele hyvää elämää, hyvinvointia, rauhoittumista saati toipumista. Onneksi mielemme on joustava. Omien kehää kiertävien ajatusten ja tuntemusten tunnistaminen, näkökulman vaihtamisen taito, itsemyötätunto ja mielen joustavuus auttavat toipumaan uupumuksesta. Näitä kaikkia voi harjoitella taideterapiassa. Ratkaisukeskeisen taideterapian käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta on aina toiveikas ja arvostava. Ihminen on fyysinen, psykososiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Ihmisen menneisyys ei määritä, miltä hänen tulevaisuutensa näyttää ja mihin hänellä on mahdollisuuksia. Uupuneen kanssa olemme taideterapiassa pysähtyneet pohtimaan omaa elämää, mennyttä ja tulevaa näkökulman ollessa voimavaraistava, toiveikas ja tulevaisuuteen suuntautunut keskustellen ja taidetyöskentelyn avulla. Oman tavoitteensa asettaa asiakas, mutta yleensä se on liittynyt tavalla tai toisella myönteiseen tunne-energiaan, oman näköisen elämän elämiseen ja itsensä johtamiseen sekä myönteisen tulevaisuuden luomiseen. Harjoitteita sivulta löydät ohjeet Perhoshalaukseen. Perhoshalaus lievittää stressiä, ahdistusta ja ylikierroksilla käyvää mieltä sekä vahvistaa itsemyötätuntoa. Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää kovin usein, hän muuttuu näkymättömäksi, sanoi Tuu-tikki pistäen suuhunsa maamunan, joka muistutti pientä mukavaa lumipalloa. - Nojaa. Tuota Ninniä säikytteli pahasti eräs täti, joka oli ottanut tytön hoiviinsa, vaikkei pitänyt hänestä. Tapasin tädin, ja hän oli kauhea. Ei vihainen, käsitättekö, sellaisenhan voi ymmärtää. Hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen. Tove Jansson, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia Olen viime päivinä pohtinut paljon toivoa. Toivo pakottaa päähäni unelmia, uskoa tulevaan ja luottamusta. Ajattelen, että toivo on kyllä elämän peruskivijalka: toivo kannattelee ihan joka hetki, ja usko vain, silloinkin kun on luopunut kaikesta toivosta ja tuntuu, että kaikki toivo on mennyt menojaan. Mikä sitten torppaa toivon, mistä ihmeestä toivottomuuden alho nostaa päätään? Elämässä on aina toivoa, kirjoittaa toivoa paljon tutkinut Jari Kylmälä.
Toivo on henkisen hyvinvoinnin lähtökohta. Mitä kaikkea toivo pitää sisällään: luottamusta, mahdollisuuksia, tulevaisuuden, valon ja valoisuuden, uskoa huomiseen, motivaatiota, hyvää elämää ja halua elää omannäköistä elämää, henkistä hyvinvointia, toipumista, itseä tyydyttävän paikan löytämistä yhteiskunnassa, leimoista ja asenteista vapautumista, tyydyttävää minäkuvaa, hyvää itsetuntoa ja paljon muuta. Toivo on eri asia kuin toiveet - toiveet tulevat ja menevät. Toivo kannattelee, se ei ole koskaan turhaa. Elätkö sinä omannäköistä, sellaista elämää, jota haluat elää, kysyy toivo? Toivo on yhteyttä omaan itseen: millaista elämää haluan elää, mitä arvoja edistää ja mikä on itselle merkityksellistä. Toivo vahvistaa omaa toimijuutta. Itsemyötätunto ja armollisuus vahvistaa toivon kokemusta. Myös menneisyydestäsi voit tuoda toivoa tähän hetkeen ja tulevaan: miten olet selvinnyt tähän asti, mikä on tuonut iloa elämään, millaisia hyviä muistoja sinulla on, kuka on kannustanut ja kulkenut rinnalla vaikka vain hetken. Jokainen ansaitsee ihmeellisen ja hyvän elämän, jossa toivo kulkee aina rinnalla! |