Se, miten ajattelet asioidesi olevan vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudut itseesi, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Kuinka ajattelet asioidesi olevan vaikuttaa siihen, miten elämästäsi selviydyt. Miten on, keskitytkö enemmän tekemiisi virheisiin vai onnistumisiisi ja asioihin, jotka ovat hyvin? Osaatko vaalia hyvää elämässäsi?

​Aina ei kaikki mene putkeen ja aurinko paista. Elämässä tulee vastaan ikäviä yllätyksiä ja epäonnistumisia, jolloin elämä saattaa tuntua loputtomalta kivireeltä, kärsimykseltä ja olevan täynnä vastoinkäymisiä. Silloin näköalat ja näkökulmat tuppaavat kaventua. Tuttua eikö totta?

Joskus voi kuitenkin käydä myös niin, että pysäyttävä tapahtuma elämässä saa lopettamaan napinan turhasta ja olemaan kiitollinen joka hetkestä, kun saa elää ja kokea. Tällöin ihminen on valinnut vaihtaa näkökulmaansa asioihinsa ja elämäänsä. Elämä on ikään kuin tuonut tarjottimella mahdollisuuden tarkastella asioita toisin. Hinta havahtumiselle on tosiaan voinut olla kova.

Vaikeuksille voi antaa uusia merkityksiä ja näin avata erilaisia mahdollisuuksia eteenpäin. Jos ei heti, niin sitten, kun on kerännyt hieman voimia ja voimavaroja. Vastoinkäymiset on mahdollista kääntää voitoiksi. Ajattelutavan ja näkökulman vaihtuessa suhtautuminen itseen, toisiin ja maailmaan muuttuu. Luomme itse kokemustamme elämästämme ja kokemusmaailmaamme, joka hetki. Sinun on mahdollista valita ja vaikuttaa siihen, millaiset ajatukset valtaavat mielesi. Se ei tosiaan ole välttämättä helppoa, mutta sitä voi harjoitella vaikkapa taideterapiassa kanssani.

Ratkaisukeskeinen terapia ja valmennus tukee ihmistä muutoksessa, sillä se on voimavarakeskeistä, tulevaisuusorientoitunutta ja toiveikkuuteen keskittynyttä. Terapiassa ja valmennuksessa on koko ajan läsnä hyvä elämä ja toivottu tulevaisuuden kuva. Menneisyydestä ja ikävistä asioista toki puhutaan ja niitä tarkastellaan ja ne yhdistetään henkilön elämän kokonaisuudeksi, mutta niistä puhutaan sen verran kuin on tarpeen. Ajatuksena on, että ei jäädä jumiin ja vellomaa negatiivisuuteen ja ikäviin kokemuksiin loputtomiin.

Pohdi itseksesi, lisäävätkö ajatuksesi toiveikkuuttasi ja tukevatko ajatuksesi sinua ja valitsemaasi elämänpolkua? Tällä on keskeinen merkitys sen kannalta, miten elämä sinulle näyttäytyy ja miten selviät siitä. Sillä, millaisia ajatuksia ruokit on merkitystä elämääsi, vireystilaasi ja elinvoimaasi. Positiivinen mielenvire auttaa näkemään vaihtoehtoisia asioiden toteutustapoja, näkökulmia ja ratkaisuja.

Filosofi ja ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Antti S. Mattilan mukaan: näkökulman vaihtamisen taito on keskeinen onnentaitojen edellytys. Hän on kirjoittanut aiheesta muutaman kirjan ja ehkä itsekin olet huomannut, kuinka näkökulman vaihtaminen ihmeesti helpottaa oloa ja saa näköpiiriin uusia mahdollisuuksia ja toiveikkuutta.

Näkökulman vaihtamista on mahdollista oppia ja harjoitella. Näkökulmaa on hyvä vaihtaa esimerkiksi silloin, kun haluaa ylläpitää myönteisyyttä. Kiitollisuudentaito ja kyky anteeksiantamiseen nojaavat juurikin myös näkökulman vaihtamisen taitoon. Ihmissuhteissa menestyminen, vastoinkäymisistä selviytyminen ja joustavuus eli resilienssi, ammentavat voimansa näkökulman vaihtamisen kyvystä ja taidosta.

Positiivista ajattelua ja näkökulman vaihtamisen taitoa kannattaa siis opetella, jos haluaa olla onnellinen. Voit vaikuttaa ainoastaan omaan tulevaisuuteesi ja se tapahtuu nykyhetken näkökulmien valinnoilla.

Yksi asia, mistä voit aloittaa näkökulman vaihtamisen taidon opettelun ja harjoittelun on, että alat kiinnittämään huomiota omaan sisäiseen puheeseesi. Tällä tavoin alat tarjota itsellesi uusia näkökulmia mutta myös myötätuntoa. Kyseenalaista vanhat, jopa luutuneet ajatuksesi ja ota näkökulman vaihtamisen taito supervoimaksesi - se rikastaa, rohkaisee, vahvistaa ja innostaa - lupaan!

Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa luova tekeminen, maalaaminen, piirtäminen, kirjoittaminen, laulaminen, musiikki tai tanssi tuottaa näkyviin sisintämme: jokin sisällämme oleva pääsee näkyviin käsiemme tai kehomme kautta.

Luova toiminta ja taiteen tekeminen kuuluvat kaikille ja kaikki voivat osallistua taiteen tekemiseen, tekniikkaa ei tarvita, sitä tulee ajan myötä. Luovan toiminnan ja taiteen tekemisen kautta ihmisen herkkyys tulee kosketetuksi. Taiteella onkin kyky vastata ihmisen kärsimykseen. Luova työskentely ja taide tuo näkyväksi ja tietoon asioita ja kokemustiloja, jotka muuten jäävät huomiotta tai tulevat työnnetyksi syrjään. Taide on myös silta minun ja muun maailman ja toisten kanssa ja sen kautta voidaan rakentaa dialogia. 


Mitä ratkaisukeskeinen lähestymistapa oikein tarkoittaa taideterapiassa - mitkä ovat ratkaisukeskeisen taideterapian erityispiirteet?


Ratkaisukeskeisen ajattelutavan ja ratkaisukeskeisen taideterapian erityispiirteitä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden: kaiken lähtökohtana on aina asiakkaan arvostaminen ja hänen kuunteleminen. Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija ja jokainen prosessi on erilainen, olemmehan kaikki erilaisia ja uniikkeja.


Arvostaminen tarkoittaa toisen ihmisen maailmankuvan, ajattelutavan, arvojen, kokemusten ja elämäntilanteen kunnioittamista. Toisen arvostaminen toteutuu parhaiten kuuntelemalla. Terapeuttina antaudun itse ei-tietämisen tilaan, en tuputa kenellekään omia ennakkokäsityksiäni, ideoitani tai ajatuksiani, vaan siirrän ne taustalle. Saatan antaa asiakkaalle toimintaehdotuksia ja välitehtäviä, mutta vasta kun olen kuunnellut häntä tarpeeksi. Asiakkaalla on oikeus hylätä tai hyväksy ehdottamani toimintamalli. Asiakas tietää parhaiten oman tilanteensa ja myös ratkaisun siihen, vaikka sitä joudutaan ehkä etsimään tai siihen totuttelemaan pitkäänkin terapiassa.


Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja menetelmä sai alkunsa Yhdysvalloissa. Uranuurtajana pidetään psykiatri Milton H. Ericksonia (1901-1980). Hänen tapansa työskennellä potilaiden kanssa herätti laajaa huomiota, sillä hänen menetelmänsä toimi. Erickson ei ollut jonkun yhden teorian välikappale. Ericksonille tärkeintä oli potilaan kuunteleminen: jokainen kohtaaminen oli hänelle ainutkertainen. Ericksonin suuri viisaus piili siinä, että hän piti kaikkia potilaitaan pohjimmiltaan terveinä ja oli vakuuttunut siitä, että jokaisella potilaalla on kykyjä, voimavaroja, viisautta ja taitoja päästä eteenpäin ongelmastaan.


Ericksonin menetelmää alettiin soveltaa toisten psykoterapeuttien toimesta 1970-luvulta lukien. Sellaiset terapeutit kuten Steve de Shazer, Insoo Kim Berg ja monet muut kehittivät osaltaan ratkaisukeskeistä terapiasuuntausta. Suomessa ratkaisukeskeisen ajattelun pioneereja terapiatyössä ovat Ben Furman ja Tapani Ahola.


Ratkaisukeskeisessä terapiassa pyritään ratkaisuihin, tavoitteisiin, muutoksiin, tarpeiden ja unelmien toteuttamiseen. Ratkaisukeskeinen menetelmä ei vello menneessä eikä pääpaino ole kunkin tilanteen aiheuttaneiden syyllisten etsimisessä. Asiakas toki saa avautua näistä seikoista terapiassa niin pitkään kuin se on hänen mielestään tarpeen. Syyttely ja syyllisten etsiminen johtaa usein kuitenkin sudenkuoppaan tai kierteeseen, joka ei johda mihinkään vaan päin vastoin saattaa pahentaa tilannetta. Ratkaisukeskeisessä terapiassa keskitytäänkin ennen kaikkea asiakkaan toiveikkuuteen, vahvuuksiin, onnistumisiin, näkökulman vaihtamisen taitoon ja konkreettiseen toimintaan.


Terapeuttina en siis tarjoa tai tuputa ratkaisuja asiakkaalle vaan taideterapian aikana asiakas löytää tai oivaltaa yleensä itse ratkaisun ja toimintamallin ongelmaansa, tavoitteeseensa tai tarpeeseensa itse. Terapeuttina minun tehtävänä on oivalluttaa asiakasta ratkaisukeskeskeisten menetelmien, kysymysten ja luovan toiminnan avulla. 


Mitä muita keskeisiä piirteitä ratkaisukeskeinen taideterapia pitää sisällään ja miten se eroaa muista taideterapiasuuntauksista? 


Ratkaisukeskeinen taideterapia on tulevaisuuteen suuntautunutta ja tavoitteellista. Ongelmiin ei jäädä jumiin tai niihin vellomaan, vaan asiakas asettaa itselleen tavoitteen ja muutostoiveen, jota kohdin lähdetään yhdessä, vaikka vain pienin askelin. Huomioimme edistyksen ja selviytymisen joka kerta.


Ratkaisukeskeinen taideterapia on voimaannuttavaa ja energisoivaa. Huomio kiinnitetään tosiaan edistysaskeliin ja liikahduksiin kohti unelmaa, tavoitetta ja muutostoivetta. Ratkaisukeskeisessä taideterapiaprosessissa on tavallista huomata, että ongelmiin on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja tai että tavoitteeseen tai unelmaan pääsemiseksi on monta vaihtoehtoista reittiä.  Jokaisella on oma yksilöllinen elämänpolkunsa.


Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa korostuu tasavertaisuus ja yhteistyö. Vuorovaikutus ja asiakkaan arvostaminen ovat keskeisiä ratkaisukeskeisessä taideterapiassa aivan kuin alussa kirjoitin. Terapeuttina kunnioitan asiakkaan tapaa toimia ja hänen arvomaailmaansa ja mikä on hänelle merkityksellistä. Minun tehtäväni on kuunnella sinua, sillä sinä tiedät parhaiten keinot päästä tavoitteeseesi. Sinä tiedät, mikä on sinulle parhaaksi. Terapeuttina toimin tukenasi, oivalluttajanasi ja tavoitteiden saavuttamisen suunnannäyttäjänä. Minun on myös tärkeää saada asiakkaalta palautetta, miten olen onnistunut työssäni.


Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa pyritään irti jumeista, pattitilanteista kohti mahdollisuuksia ja asiakkaan toivomaa tulevaisuutta ja hänelle merkityksellistä elämää. Negatiiviset ajatukset ja puhe, syyttely, toisiin vertailu eivät yleensä vie eteen päin vaan tulee tunne, että ei päästä mihinkään ja vellotaan samassa katkerassa liemessä. Jos jokin ei toimi, kokeillaan jotain toista menetelmää ja jos se toimii, niin panostetaan siihen. Miltä kuulostaa?


Ratkaisukeskeinen taideterapia tarkoittaa, että kaikessa tekemisessä on läsnä myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Aiempia epäonnistumisia tarkastellaan oppimiskokemuksina. Leikin ja huumorin avulla avataan uusia näkökulmia ja käsityksiä. Nauraminen on suotavaa!


Asiakkaan voimavarat ja toiveikkuus sekä aiemmat onnistumiset ovat Ratkaisukeskeisen taideterapian keskiössä. Ihmisellä on yleensä tarvittavat voimavarat saada aikaan itselle tärkeät muutokset. Terapeuttina kuljen hänen rinnallaan. En hylkää sinua.


Ratkaisukeskeisen taideterapian menetelmillä on monenlaisia mahdollisuuksia tuottaa muutosta ja nostaa esille uusia näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Luova toiminta paljastaa aina ihmisen sisintä. Se havahduttaa syvällisempään pohdintaan. 


Luovan toiminnan avulla voidaan visualisoida, konkretisoida ja elävöittää kokemuksia, tunteita ja ajatuksia, joita on muuten vaikea hahmottaa. Luovan toiminnan avulla voidaan nostaa esiin ihmisen todellisia tarinoita, hänen tarpeitaan ja toiveitaan ja tehdä näkymättömästä näkyvää. Luovassa toiminnassa on lupa leikitellä ja luoda virkistäviä skenaarioita. Villienkin ideoiden heittely on täysin mahdollista, joten uudenlaisten ratkaisumallien harjoittelu voi olla helpompaa taideterapiassa kuin jossakin muualla.


Moni ajattelee, että luova toiminta ja taideterapia edellyttävät suuren määrän epävarmuuden sietokykyä, itsensä likoon laittamista ja häpeän sietokykyä ja epäilee onko minusta siihen. Taideterapiassa luova toiminta tapahtuu kuitenkin turvallisessa ympäristössä, jolloin toiminta voi havahduttaa kohti uutta suuntaa elämässä turvallisissa puitteissa. Ateljee Mignoniin voit aina tulla turvallisin mielin. Pidän sinusta huolta.


Taide sanoittaa tunteita ja ajatuksia, se luo uusia kertomuksia ja uusia polkua elämään. Taide vahvistaa ja tukevoittaa, se havahduttaa havainnoimaan itseä ja ympäröivää todellisuutta. 


Keskeistä ratkaisukeskeisessä taideterapiassa on saada esille sitä, mikä on kullekin henkilölle erityistä, merkityksellistä ja hänen omaa elämäänsä rikastavaa, sitä, miten ihminen parhaiten johtaisi itseään kohti hänelle merkityksellistä elämää.


Kaikki mitä luomme, kertoo jotain itsestämme. Maalaamisen, piirtämisen tanssin, kirjoittamisen, laulun ja musiikin avulla kehoon varastoituneet tunteet ja ajatukset tulevat näkyviin ja kuulolle. Taideterapiassa arjen kuormat saadaan harteilta ja vahvistetaan myötätuntoa ja armeliaisuutta itseä kohtaan, jolloin jokin sisällämme oleva pääsee näkyville. 


Olen sulle henkilökohtainen ja turvallinen terapeutti, joka vien sut sinne, minne haluat ja toivot polkusi vievän.  

Meistä varmasti jokainen toivoo tulevansa nähdyksi ja arvostetuksi sellaisena persoonana kuin on. Elämässä voi kuitenkin tulla vastaan ajanjaksoja, kohtaamisia tai tilanteita, jolloin kadotamme kosketuksen omaan ihanuuteemme, valoomme tai taitavuuteemme. Elämä osaa yllättää.

Ratkaisukeskeisessä ja toipumisorientoituneessa terapiassa, myöhemmin Ratkes, keskitytään siihen, mikä on asiakkaalle merkityksellistä ja mihin hän toivoo muutosta. Ratkaisukeskeisen terapian yhteydessä käytetään usein sanaa lyhyt terapia.Se johtuu siitä, että ratkaisukeskeisessä terapiassa ei tehdä sitoumuksia vuosia kestävästä terapiasta vaan ratkesissa jo muutama terapiakerta voi olla riittävä. Suomeen on vihdoin rantautunut myös kertaterapia, joka nojaa ratkaisukeskeiseen ja toipumisorientoituneeseen terapiaan. Tutkimuksissa on osoitettu, että jo yksi tapaamiskerta voi avata solmuja. Ohessa linkki haastatteluun, jossa psykiatri Ben Furmanin jakaa ajatuksia ratkaissista ja myös kertaterapiasta Puheenaihe -kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=SpENfAqVf1U

Sirkku Ruutu ja Hilkka Putkisaari kiteyttävät ratkaisukeskeisen lyhyterapian tavoitteen seuraavasti: ”Lyhytterapian tavoitteena on asiakkaan itseymmärryksen  ja toimijuuden kasvattaminen siten, että asiakkaan arki voi ongelmista huolimatta sujua mahdollisimman mielekkäällä tavalla, hän voi kokea kykenevänsä antamaan merkityksellisen panoksen yhteisöönsä ja hänen sosiaaliset suhteensa voivat tuottaa iloa”.

Ratkesissa arvostetaan asiakkaan omia ajatuksia, arvoja, ideoita ja tapaa toimia. Ratkesissa oivallukset ja löydökset ovat asiakkaan itsensä löytämiä ja oivaltamia, mikä lisää asiakkaan mielen joustavuutta ja luovuutta sekä värittää hänen nykyhetkeään ja tulevaisuususkoaan mahdollisuuksin ja uusin näkökulmin.

Ratkes on tieteellisesti todistettu ja tuloksellinen hoitomuoto. Terapian vaikuttavuus on hyvin mitattavaa halki koko prosessin. Artikkelissaan Lyhytterapioiden vaikuttavuus ja sitä määrittävät tekijät Olavi Lindfors toteaa yhteenvetonaan, että moni henkilö voi tulla autetuksi lyhyen terapian turvin. Keskeistä on se, miten terapeutti soveltaa omaksumaansa menetelmää. Hyvin rakentuva yhteisymmärrys terapian tavoitteista, terapian toteutumistavasta ja myönteisenä koettu yhteys ja luottamus terapeuttiin lisäävät terapian onnistumismahdollisuuksia, kirjoittaa Lindfors. Lisäksi terapeutin kyky toimi empaattisesti, rehellisesti ja aidosti auttavat terapiassa hyvään ja toimivaan yhteisymmärrykseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakas ja terapeutti tapaavat ennen terapiasuhteen alkua, jotta selviää olenko esimerkiksi minä oikea henkilö auttamaan. Kertaterapia on ns. walk in -terapia, jossa on omanlaisensa kulku ja siinä asiakkaan ja terapeutin välille ei synny samanlaista suhdetta kuin jo muutaman kerran terapiassa.

Ratkes sopii monenlaisiin ongelmiin, tarpeisiin ja toiveisiin: mielialaoireiden, akuuttien elämän kriisien, itsetuntopulmien, ihmissuhdeongelmien ja sosiaalisten ongelmien, eri elämänvaiheiden siirtymiin ja uuden suunnan löytämiseen ja näkökulman vaihtamisen taidon kehittämiseen, käyttäytymishäiriöihin, tavoitteiden kirkastamiseen, mielen joustavuuden lisäämiseen tai jonkun hyvinkin spesifin ongelman työstämiseen. Jo yksikin tapaamiskerta voi avata solmuja.

​Ratkesissa ei pyritä persoonallisuuden rakenteiden muuttamiseen, vaan tavoitteena on asiakkaan itseymmärryksen ja toimijuuden kasvattaminen, toiveikkuuden vaaliminen ja elämänlaadun kohentaminen.

Ratkesissa ei diagnosoida sairauksia saati keskitytä siihen, mikä on asiakkaan elämässä huonosti ja miksi. Terapeutti ei oleta eikä tee negatiivisia tulkintoja, hänen positionsa on ei-tietämisen positio. Terapiassa hyödynnetään asiakkaan vahvuuksia ja voimavaroja sekä aiempia onnistumisia. Ratkesissa terapeutin ja asiakkaan yhteistyö, terapeutin kanssakulkijuus ponnistaa ajatuksesta, että asiakas on oman elämänsä käsikirjoittaja. Asiakas päättää minne haluaa mennä ja mihin asioihin haluaa keskittyä. Keskiössä on ajatus, että asiakas itse tietää, mitä hyvä ja hänen arvojensa mukainen elämä tarkoittaa juuri hänelle parhaimmillaan. Terapeutin rooli rakentuu turvallisuuden rakentajasta, tarpeiden ja toiveiden fasilitoijasta ja toimeenpanoon vastuuttajasta ja valon tuomisesta.

Terapian aikana vahvistetaan asiakkaan pystyvyyskokemusta, niin omassa elämänpiirissä kuin hänelle merkityksellisissä yhteisöissä. Pystyvyyskokemus vahvistaa asiakkaan elämäniloa, mutta myös avautumista leikillisyydelle ja huumorille. Pystyvyyskokemus auttaa ylläpitämään asiakkaan toimintakykyä, uteliaisuutta ja toiveikkuutta. Asiakkaasta tulee näin itsensä auttaja ja hänen luottamuksensa omaan toimijuuteensa ja muutoskyvykkyyteensä sekä muutosten mahdollisuuteen, merkitysymmärrys ja näkökulman vaihtamisen taito eli mielen joustavuus sekä toiveikkuus lisääntyvät.

Lähteet: 
Lindfors Olavi, Lyhytterapioiden vaikuttavuus ja sitä määrittävät tekijät. Teoksessa Ruutu, Sirkku ja Putkisaari, Hilkka. Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa, Duodecim, Tallinna 2022.
Ruutu, Sirkku ja Putkisaari, Hilkka. Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa, Duodecim, Tallinna 2022.